Volkswagen

Jarrujen huolto & jarrukilven vaihto

Jotta jarrukilpeen pääsee käsiksi pitää purkaa tieltä satula, levy sekä napa.

Irroitetaan kuppi päästä, ja sen takaa paljastuu mutteri jota löystämällä (ja irroittamalla) navan saa pois paikoiltaan.
Runkoa ei tarvinnut irroittaa, koska levyn saa pujoteltua pois vaikka se (runko) on paikoillaan.

Jotta vanhat kilven riekaleet saatiin irti, piti avata pultit jotka niistä vielä pitivät kiinni.
Ruosteenirroittajalla on tässä merkittävä apu, koska pultit eivät lähteneet helposti ja niiden vahingoittamista piti varoa.
Myös kuvassa näkyvä neliömäinen osa, ABS-anturi eli pyörännopeusanturi vaatii varovaista käsittelyä, koska sen vaihto tulisi kalliiksi.
Navan irroittaminen laakereineen pitää suorittaa varovasti ja huolellisesti koska tässä tapauksessa niitä ei vaihdeta.

Rungosta puhdistetaan jarrupalojen kosketuspinnat viilan ja teräsharjan avulla, sekä niihin laitetaan uudet kuparitahnat (jarrupalojen päätyihin sekä runkoon niiden kosketuspinnoille)
Mäntä painetaan sisälle, jotta kasausprosessi helpottuu jarrujen osalta.
Napa laitetaan takaisin ja kasaus voidaan aloittaa kun varsinainen kohde (jarrukilpi) on vaihdettu.

Trafi.fistä löytää katsastustarkastukseen vaikuttavat kohteet ja niiden hyväksymis/hylkäysperusteet.
Listasta löytyy myös maininta jarrukilvistä, mutta kaikissa autoissa ei ole joka kulmassa jarrukilpeä joten nyrkkisääntönä toimii seuraava: jos autossa sen valmistustehtaalta lähtiessä on jarrukilvet (oli se sitten vaan edessä tai takana tai molemmissa) niin niissä pitää ne olla myös jatkossa.
Harvoin kuulee että katsastuksessa tehtäisiin edellämainittu asia ongelmaksi, mutta "oikeaoppisesti" se menee näin.

Opel

Moniurahihnan (apulaitehihnan) kiristimen vaihto.
Normaalien käyntiäänien lisäksi kuului epänormaalia kahinaa, jonka perusteella aloimme tutkimaan mikä on vialla.
Äänen lähde paikannettiin konehuoneeseen, josta sen selvitys aloitettiin.
Aloimme tutkimaan hihnan kuntoa, mutta poissuljimme sen vianaiheuttajaksi ja irroitimme hihnan jotta voisimme tutkia sen toimintaa edellyttävät rullat.
Kiristintä pyörittäessä selvisi selkeä syy vialle, kiristinrulla ei nimittäin pyörinyt vaivattomasti miten sen kuuluisi, vaan se pysähtyi heti kun siihen ei koskenut.
Jos kiristimen toimimuutta ei huomata ajoissa ja moniurahihna katkeaa, autosta tulee käytännössä ajokelvoton.
Kyseinen hihna voi käyttää mm. ohjaustehostinta, auton laturia, vesipumppua sekä ilmastointia. lähde: motonet.fi 

Jakohihna sekä moniurahihna ovat eri asia, niillä on erikseen omat tehtävänsä.
Jakohihnan tehtävänä on pyörittää nokka-akselia puolella kierrosnopeudella kampiakselin kierrosnopeudesta.
Moniurahihnan eli apulaitehihnan tehtävä valottuu jo nimestään, ja ylempänä mainitsin sen muutamia eri tehtäviä. lähde: autowiki.fi

Vanha kiristin.

Vanha apulaitehihna oli vielä hyvässä kunnossa.

Skoda

Iskunvaimentimien vaihto (taakse)
Vanhoista iskareista toinen ei palautunut enää ja vaikka toinen niistä olikin paremmassa kunnossa, vaihdetaan molemmat samaan aikaan jokatapauksessa.
Palautumattomassa iskarissa oli myös ruostevaurioita männänvarressa, sekä öljyvuotoa havaittavissa.
Ennen uusien iskarien asentamista, painamme niiden männänvarren loppuun asti (kunnes se pysähtyy) ja annamme niiden palautua. Tämä toistetaan 10-15 kertaa, jotta voimme varmistua ettei niihin jää ilmaa säilytyksen takia ja että ne toimivat toivotusti käytössä.

Tässä tapauksessa jousi ja iskunvaimennin ei ole yhdistetty, joten se helpottaa olennaisesti työtä kun jousta ei tarvitse puristaa pois paikaltaan että iskunvaimentimen vaihto olisi mahdollista.

Nykyaikaisempi ja parempi jousitusratkaisu autoissa on MacPherson (erillisjousitus), jossa jokainen iskari-jousiyhdistelmä tekee tarvittavan työn itse, vaikuttamatta toisen puolen tai koko muun auton jousitukseen. Se parantaa olennaisesti auton hallittavuutta ja ajomukavuutta.

"Jousien tehtävänä on vaimentaa iskuja ja iskunvaimentimet puolestaan estävät jousien hallitsemattoman liikkeen" lähde: autowiki 

Uusi iskunvaimennin. 

Vanha iskari vaati yhden pultin avaamisen alhaalta sekä kaksi ylhäältä ja kun ne ovat irti niin voidaan painaa sen männänvartta sisäänpäin jotta saadaan se helpommin otettua pois paikaltaan.

Vanha iskunvaimennin (paremmassa kunnossa oleva) josta irroitettu suojakumit.

Uuteen iskariin laitetaan vanhan iskarin suojakumit (puhdistetaan hiekkapölyt niiden sisältä ensin)

Uusi iskari paikoilleen ja ylemmät pultit kiristetään lopulliseen kireyteen mutta iskarin alapään silmukassa oleva pultti kiristetään loppuun vasta kun auto on renkaillaan, ettei silmukassa oleva kumiholkki mene rikki.

Opel

Rumpujarrujen säätö

Kyseisessä autossa jarrujen automaattisäätö ei toimi, joten säädimme itse jarrukenkiä lähemmäs rumpua.
Nykyisin rumpujarruja ei käytetä uusimmissa autoissa ollenkaan, joten niihin törmää vanhemmissa autoissa.
Rumpujarru ei ole yhtä tehokas kuin levyjarru.
Avasimme rummut ja puhalsimme paineilman avulla hiekkapölyä pois sekä hioimme jarrukenkien kitkapinnasta lasittunutta pintaa pois.

"Levyjarrut ovat pitkälti korvanneet rumpujarrut. Suurin etu niihin verrattuna on parempi jäähdytys. Levyjarruissa on myös tasaisempi ja parempi hidastusteho kuin rumpujarruissa. Levyjarru on myös kevyempi, ja siitä on onnistuttu poistamaan kaikki jouset, joten sitä on helpompi huoltaa" lähteet: wikipedia & autowiki

Ympyröidyssä kohdassa näkyy säätöratas josta säätö tapahtuu, sitä pyörittäessä tanko kenkien välissä pitenee ja siten jarrukengät lähestyy rumpua. Käsijarrusta säädetään neljä pykälää ylös ennen jarrujen säätöä, jottei sen liikerata mene liian pitkäksi.
Automaattisäädön pitäisi toimia niin, että jousen (punaisen ympyrän alapuolella oleva) pitäisi saada aikaiseksi jousen yläpuolella olevan kielekkeen liikkumisen, ja sen avulla pyörittää säätöratasta hammas kerrallaan jotta jarrukengät säätyvät lähemmäksi rumpua.
Kyseisessä autossa säätömekanismi oli liian väljä, joten se ei toiminut.

Säädön voi tehdä tasapäisellä ruuvimeisselillä ilman rummun avaamista, jos näkee pyöränpulttien reikien kohdalta säätörataksen ja pystyy pyörittämään sitä.
Rumpua liikutellessa tuntee ovatko kengät kuinka lähellä rummun sisäpintaa.

Volkswagen

Pyöränlaakerien vaihto taakse.

Jarruja purkaessa huomasimme että jarrupalatkin olivat todella huonossa kunnossa, joten jarruremppa tulee olemaan tarpeeseen pian.

Itse laakerityö oli samantyyppinen kuin peräkärryssäkin, kyseessä oli kartiorullalaakeri, mutta tässä tapauksessa jarrut olivat tiellä eikä ilman niiden purkamista molempiin laakereihin pääse käsiksi.

Työn kuva jarrujen irroittamisen jälkeen kumminkin oli samanlaista kuin peräkärryssäkin. 

Prässäämistä tarvittavat laakerit ovat korjaamollamme työläämmät tehdä, koska prässiä täällä ei ole joten ne jouduttaisiin työstämään muualla. (tässä tapauksessa laakerityö pystyttiin tekemään omien työkalujemme avulla koska prässiä ei tarvittu)
Laakeriviat syntyy myös jarrujen jumittamisen seurauksena, kun lämpö kasvaa niin rasvaa on sen jälkeen hädin tuskin yhtään laakereissa, ja kuivana ne eivät kestä käytössä kauaa.
Jarrulevyistäkin se nähtiin ettei autolla ole jarruteltu kunnolla hetkeen, joka on aiheuttanut myöskin jarrujen jumiutumista.

Kuten kuvasta voi päätellä, pintaa paloissa oli hädintuskin yhtään.

Ennen jarrujen irroittamista oli mahdollista irrottaa navan ulkopuolelle jäävät osat kuten rasvakuppi, sokka, mutterit ja ulommainen laakeri.

 Tasapäisellä ruuvimeisselillä sai kaivettua laakerin ulos paikaltaan, purkamisen edetessä putsasin vanhat rasvat pois tieltä.

Ulommainen laakeri.

Jarrujen irroittamisen jälkeen napa voidaan vetää pois paikoiltaan.

Kuvassa ilmenee myös jarrulevyn (heikohko) kunto, ruostevaurioita on jo syntynyt siihenkin.

Navasta hakataan vanhat koolit irti, uudet koolit asennetaan niiden paikoille sekä rasvakäsittelyn saaneet laakerit laitetaan paikoilleen.

Napa voidaan asettaa takaisin, ja paketin kasaanlaitto jarruja myöten voidaan aloittaa.
Kiristäminen tehtiin samalla tekniikalla kuin peräkärryn laakerityössäkin.

Renkaanvaihto

Renkaanvaihtokausi on käynnissä, ja päivittäiseen työnkuvaan kuuluu nyt renkaidenvaihto.
Talvirenkaiden ja kesärenkaiden vaihdossa pätee muutamia tärkeitä asioita, mitkä pitää tarkistaa/tehdä ennen niiden ottamista käyttöön:
Pintojen kuluneisuus pitää tarkistaa (urasyvyys)/ nastarenkaista tarkistaa onko nastoja tarpeeksi ja onko ne ajokuntoiset.
Rengaspaineiden tarkastaminen/ lisäys, painetta voi karata säilytyksen aikana.
Katsoa renkaiden mahdollinen edellinen järjestys. (merkkaamme säilytykseen meneviin renkaisiin niiden järjestyksen, esim OE= oikea etu.) Renkaiden paikkaa olisi hyvä vaihtaa etu- ja taka-akselien välillä edelliseskaudesta, pyörimissuuntaa muuttamatta.
Renkaiden ikä on hyvä tarkistaa, niiden käyttöiäksi suositellaan kuusi vuotta käyttöönotosta.
Pyörien pultit kiristetään kyseisen auton mukaisesti oikeaan momenttiin momenttiavaimella/sauvalla.

Renkaissa on monia erilaisia tärkeitä merkintöjä, joiden avulla voi saada paljon hyödyllistä tietoa ja voi saada selville ilmankin alan ammattitaitoa tai apua.
Esim valmistuskoodista saat tietoosi, milloin rengas on valmistettu (merkittynä renkaaseen viikko/vuosi eli vaikka 0415 = viikolla neljä = tammikuussa vuonna 2015)

Lähteinä käytetty; Autonrengasliitto ry, Nokian renkaat

Auton omasta huoltokirjasta löytyy sille tarkoitetut rengaspaineet, toki paineen määrä riippuu renkaiden koosta sekä kuormituksestakin.

Rotation eli pyörimissuunta merkittynä renkaaseen, se määrittää kummalle puolelle autoa rengas tulee.

Rengasliidulla merkitsemme sen paikan, missä renkaat olivat niitä ottaessa pois.
Se helpottaa niitä jotka ne seuraavaksi vaihtaa, ja sen perusteella pystytään myös tekemään vaihdos sen puolen renkaiden välillä.

Fiat

Jarrulevyjen ja palojen vaihto eteen.
Jarrulevyt olivat huonossa kunnossa, sekä jarrupalat olivat kuluneet epätasaisesti toisiinsa nähden.
Jarrupalojen epätasainen kuluminen on merkki jo syntyneestä ongelmasta, koska niin paloille käy jos ne ovat jumittuneet pidikkeisiinsä, eikä ne painaudu tasaisesti jarrulevyä vasten.
Epätavalliset äänet kuten esimerkiksi ulina usein kielii jarrujen ongelmista.
Joissain autoissa toki on toimintoja, jotka kertovat kuskille merkkivalojen avulla mahdollisista liian kuluneista jarrupaloista, tai muista ongelmista jarruissa.

 Jarrujen purkamisessa helpottaa kun satula kiinnitetään nippusiteellä jouseen kiinni, ja niin myös varmistetaan ettei esim jarruletkut vahingoitu työn aikana kun ne eivät kannattele satulaa.

Jarruja ei selvästikkään ollut huollettu vähään aikaan, ja se tuli esiin jumittavina pultteina ja siitä ettei jarrupalatkaan liikahtanetkaan pelkin käsivoimin.
Vaikkei mitään vaihdettaisi, jarrujen rasvaaminen ja putsaaminen tulee tarpeeseen silloin tällöin, koska välillä jo huoltamisen puute voi aiheuttaa ongelmia vaikkei yleisesti vaihdettavat osat olisikaan liian huonossa kunnossa.

Jarrulevy oli selvästi huonokuntoinen ja vaihdon tarpeessa.

Toisessa jarrupalassa oli huomattavasti vähemmän pintaa jäljellä kuin sen parissa.

Uusi levy putsataan puhdistusspraylla, jotta sen pinnasta saadaan rasvaa pois.
Levyn pyyhkiminen asentamisenkin jälkeen on suotavaa, kun siihen kosketaan useamman kerran mahdollisesti likaisilla käsillä tai hanskoilla.

Rungosta puhdistetaan ja viilataan pinnat joita vasten palat menevät.
Tämän avulla uusien palojen paikoilleenlaitto sujuu huomattavasti helpommin.
Palojen kosketuspintoihin levitetään kuparitahnaa, liukutapit putsataan ja niihin laitetaan uudet rasvat.
Paketti laitetaan kasaan ja lopuksi varmistetaan että kaikki on hyvin kiinni että jarrut toimii oikein.